On uskomatonta ajatella, että vaikka tähtiä tulee ja menee, on tähdenlentoja ollut olemassa jo muinaisista ajoista lähtien. Jo dinosaurukset saattoivat aikoinaan ihailla upeita tähdenlentoja ja vielä tänäkin päivänä tähdenlennon osuminen silmään on ainutlaatuinen ja upea elämys, joka jää mieleen.
Tähdenlennot ovat pieniä kivenmurikoita, jotka lentävät halki Maan ilmakehän jättäen taakseen joko yksivärisen tai monivärisen vanan taivaalle. Tätä vanaa taivaalla kutsutaan tulipalloksi, mikäli meteori on riittävän suurikokoinen jättääkseen jälkeensä valaisevan vanan. Vana voi vaihdella väritykseltään keltaisesta punaiseen tai vihreään ja se voi pysyä taivaalla jopa yli minuutin ajan, vaikka usein tähdenlennot ovatkin todella lyhyitä. Lisäksi tähdenlennot saattavat jopa päästää ilmoille rätisevän äänen lentäessään ilmakehässä.
Tähdenlennot eivät oikeasti ole tähtiä
Tähdenlennot eivät ole tähtiä, vaikka nimessä siihen viitataankin. Mikäli ne todella olisivat tähtiä, olisi se kohtalokasta Maan kannalta. Oikeat tähdet kuten vaikkapa Aurinko ovat kooltaan niin valtavia ja lähes jokainen paljon Maata tai mitä tahansa muuta aurinkokuntamme planeettaa suurempi, joten moisten lenteleminen lähellä maapalloa koituisi nopeasti turmioksemme. Jos tähdenlennossa olisi todella kyse oikean tähden lentämisestä aurinkokunnassamme, aiheuttaisi sen lämpö tai säteily jo itsessään tuhoisia seurauksia. Lisäksi sen vetovoima repisi aurinkokuntamme riekaleiksi ja pahimmassa tapauksissa työntäisi jotkut planeetoista kaukoavaruuteen.
Tähtien sijaan tähdenlennoissa on kyse pienistä pölyhiukkasista tai kivensiruista, jotka iskeytyvät avaruudesta Maan ilmakehään. Tähdenlento saa alkunsa pienen, noin 0.1 – 1 millimetrin suuruisen hiekanmurusen törmätessä voimakkaasti ilmakehää päin. Sen kuumentuessa kitkan myötä alkaa se lähettämään valoa, jolloin syntyy tähdenlento. Nämä pienet kappaleet palavat maan ilmakehässä, mutta ne, jotka selviytyvät aina Maan pinnalle asti, ovat nimeltään silloin meteoriitteja. Tähdenlentojen merkittävin synnyttäjä ovat hiukkaset, jotka ovat peräisin komeetoista eli pyrstötähdistä. Komeettoja voisi kuvailla löysärakenteisiksi hiekasta tehdyiksi palloiksi, joiden sulamisen myötä se levittää ympärilleen monenlaisia hiukkasia.
Tähdenlennot ovat äärimmäisen kuumia
Tähdenlennon lämpötila on noin 1650 celsiusastetta. Tähdenlennot liikkuvat rivakasti ilmassa aina siihen asti kun ne iskeytyvät Maan ilmakehään, syttyvät palamaan ja lopulta hehkuvat kauniisti.
Tähdenlennot ovat äärimmäisen nopeita, sillä ne liikkuvat jopa 41 kilometrin sekuntivauhtia. Kun sellainen syttyy palamaan, näemme me Maasta käsin kirkkaita viivoja taivaalla. Tähdenlennoksi ilmiötä kutsutaan juurikin siksi, että se muistuttaa liikkuvaa ja jälkeensä kirkkaan vanan jättävää tähteä.
Sään ennustamisen apuväline
Olisitko osannut arvata, että tähdenlennoista voi olla apua jopa sään ennustamisessa? Nykyään tiedemiehet tutkivat innolla tähdenlentoja paitsi säätä ennustaakseen, myös ilmakehää paremmin ymmärtääkseen. He saattavat esimerkiksi tutkia tähdenlentojen liikkeitä eri puolille maailmaa asetettujen antennien avulla. Kun tähdenlento palaa, jättää se jälkeensä latautuneita hiukkasia. Nämä hiukkaset leviävät lopulta ajan myötä eri puolille ja sen kautta saadaan paljon hyödyllistä säätä koskevaa tietoa, joiden pohjalta voidaan muodostaa varsin paikkansapitäviä säämalleja.
Meteorisuihkut
Kirkkaalla yötaivaalla kärsivällinen taivastelija palkitaan yleensä ennemmin tai myöhemmin tähdenlennolla. Tiettyinä aikoina vuodesta Maa tulee kulkeneeksi komeettarivistön läpi. Tällöin tähdenlentojen määrä saattaa nousta jopa sataan tähdenlentoon tuntia kohden. Tätä ilmiötä kutsutaan hauskasti nimellä meteorisuihku. Hyvin harvoin käy myös niin, että meteorisuihkut valaisevat koko taivaan. Esimerkiksi ne onnekkaat, jotka pääsivät todistamaan kuuluisaa Leonidin suihkua vuonna 1966 olivat ymmyrkäisiä nähdessään huikeat 40 tähdenlentoa jokaista sekuntia kohden!
Suomessa eniten seurattu meteoriparvi ovat Perseidit, joita esiintyy runsaasti tänä vuonna heinäkuun puolestavälistä elokuun loppupuolelle. Parhaiten perseidejä on mahdollista havaita aamuyöllä ennen aamun valkenemista. Näitä meteoreja voi nähdä joka puolella, mutta ne saavat alkunsa Perseuksen tähdistöstä. Toinen tähdenlentojen suma näkyy tänä vuonna elokuun lopusta syyskuun alkuun. Näitä kutsutaan Alfa-aurigideiksi. Useimmiten tästä parvesta näkyy tähdenlentoja vain muutamia tunnissa, vaikka ne saattavat aina silloin tällöin äityä tavanomaista aktiivisemmiksi.
Haluaisitko nähdä tähdenlentoja?
Tähdenlentojen metsästäminen taivaalta ei ole lainkaan niin monimutkaista kuin kuvitella ehkä saattaisi. Tarvitsee vain pitää silmät avoinna ja suunnata katseensa taivaalle. Oloa helpottaa esimerkiksi makuualustan päälle asettautuminen, sillä ylöspäin katseleminen pitkiä aikoja jumittaa terveenkin niskan. Sillä ei ole oikeastaan suurtakaan merkitystä, minne päin taivasta suuntaa katseensa, mutta mitä pimeämmän kohdan silmät onnistuvat löytämään, sitä todennäköisemmin siitä erottuvat tähdenlennot.
